Toiminnalliset vatsavaivat ja osteopatia Kirj. Mari Arola
Toiminnalliset vatsavaivat, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS), toiminnallinen ummetus, vatsakipu ja turvotus ovat hyvin yleisiä oireita. Niiden taustalla ei aina ole yksittäistä löydettävää syytä, vaan oireisiin voivat vaikuttaa monet eri tekijät, kuten autonomisen hermoston toiminta, stressi ja kuormitus, suoliston herkistyminen sekä kehon kokonaisvaltainen tasapaino.
Ruoansulatusjärjestelmä ei toimi kehosta irrallisena, vaan siihen vaikuttavat vahvasti hermoston ja muun kehon toimintojen välinen yhteys. Kun keho kuormittuu tai jää pitkäksi aikaa stressitilaan, voi se näkyä monin tavoin myös vatsan toiminnassa. Vatsan toimintaan voivat vaikuttaa myös kehon mekaaniset jännitteet ja liikkuvuuden rajoitteet.
Vatsan toiminnan muutokset voivat kuitenkin liittyä myös muuhun hoitoa vaativaan syyhyn. Mikäli vatsaoireisiin liittyy esimerkiksi voimakasta tai tahatonta painonlaskua, pitkittynyttä kuumeilua, veristä ulostetta, voimakasta tai pahenevaa kipua tai yleisvoinnin selvää heikentymistä, on tärkeää hakeutua lääkärin arvioon mahdollisten muiden syiden selvittämiseksi.
Tässä blogitekstissä kerron suoliston ja hermoston yhteydestä sekä siitä, miten osteopaattinen hoito voi tukea kehon säätelyjärjestelmien tasapainottumista ja auttaa lievittämään vatsan ja suoliston toimintaan liittyviä toiminnallisia oireita.
Suolisto ja autonominen hermosto – kehon säätelyjärjestelmien yhteys
Autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto säätelee monia kehon toimintoja ilman tietoista ohjausta. Se vaikuttaa muun muassa sydämen toimintaan, hengitykseen, verenkiertoon sekä ruoansulatuskanavan toimintaan.
Autonominen hermosto jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Sympaattinen hermosto aktivoituu esimerkiksi stressin, kiireen ja kuormituksen aikana. Sen tehtävänä on valmistaa kehoa toimintaan ja selviytymiseen. Parasympaattinen hermosto puolestaan tukee palautumista, lepoa ja ruoansulatuksen toimintaa. Kun keho kokee olevansa turvassa, sillä on paremmat edellytykset käyttää energiaa palautumiseen, ruoansulatukseen ja sisäelinten normaaliin toimintaan.
Pitkittynyt kuormitus voi vaikuttaa autonomisen hermoston tasapainoon. Jos sympaattinen aktiivisuus jää pitkäksi aikaa korostuneeksi, voi se heikentää palautumista. Tämä voi näkyä esimerkiksi univaikeuksina, lihasjännityksinä, kiputiloina sekä ruoansulatuskanavan oireina.
IBS
Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS on toiminnallinen vatsavaiva, jossa suoliston toiminta ja tuntemukset ovat muuttuneet, mutta tutkimuksissa ei löydy selittävää rakenteellista syytä.
IBS-oireet voivat olla hyvin yksilöllisiä. Oireisiin voi liittyä esimerkiksi vatsakipua, turvotusta, suolen toiminnan vaihtelua, ripulia, ummetusta tai näiden vuorottelua.
Suoliston ja hermoston välillä on jatkuva vuorovaikutus, jota kutsutaan suoli-aivoakseliksi. Hermosto vaikuttaa siihen, miten suolisto liikkuu, miten ruoansulatus toimii ja kuinka voimakkaasti kehon tuntemuksia aistitaan. Suolistossa toimii oma hermoverkostonsa, enteerinen hermosto, jota kutsutaan joskus myös "suoliston omaksi hermostoksi". Se säätelee esimerkiksi suolen liikkeitä ja ruoansulatuksen etenemistä sekä toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa autonomisen hermoston kanssa.
IBS-oireisiin voi liittyä autonomisen hermoston säätelyn haasteita. Joillakin ihmisillä keho voi olla herkästi ylivirittyneessä tilassa, jolloin pienetkin ärsykkeet voivat tuntua voimakkaina. Toisilla taas voi esiintyä enemmän alivireyttä ja kehon toimintojen hidastumista.
Hermoston tasapainon tukeminen voi olla yksi osa kokonaisuutta toiminnallisten vatsaoireiden hoidossa.
Toiminnallinen ummetus
Toiminnallisella ummetuksella tarkoitetaan ummetusta, jossa suolen toiminta on hidastunut tai vaikeutunut ilman, että taustalla olisi todettua sairautta, rakenteellista muutosta tai esimerkiksi lääkityksen vaikutusta.
Toiminnallinen ummetus voi liittyä moniin eri tekijöihin, kuten suoliston oman enteerisen hermoston toimintaan, elämäntilanteeseen, stressiin, lantion alueen jännityksiin esim. leikkausarpien kautta tai kehon kokonaisvaltaiseen kuormitukseen. Osteopaattisessa ajattelussa kehoa tarkastellaan kokonaisuutena. Kehon eri rakenteet ja toiminnot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, ja oiretta tarkastellaan osana koko kehon toimintaa.
Vatsan ja suoliston alueen toimintaan vaikuttavat esimerkiksi mm. hengitys, pallean liike, lantion alueen toiminta sekä kehon kudosten liikkuvuus. Kehon jännitystilat ja muuttunut liikkuvuus voivat olla yksi osa oirekokonaisuutta, jota voidaan osteopaattisesti huomioida.
Turvotus
Vatsan turvotus on yleinen oire, jota voi esiintyä sekä osana IBS-oireilua tai toiminnallista ummetusta, että itsenäisenä vatsaoireena. Turvotuksen taustalla voi olla monia eri tekijöitä, kuten suoliston toiminnan muutokset, kaasun kertyminen, ruoansulatuksen hidastuminen, stressi tai kehon lisääntynyt herkistyminen erilaisille tuntemuksille. Lempeillä osteopaattisilla tekniikoilla voidaan tukea kehon omaa nestekiertoa, esimerkiksi hoitamalla palleaa ja muita kehomme palleamaisia kalvorakenteita jotka ovat osa hengityksen kokonaisuutta ja osallistuvat paineensäätelyyn sekä nestekiertoon.
Miten osteopatia voi tukea toiminnallisia vatsaoireita?
Osteopaattinen hoito voi toimia toiminnallisten vatsaoireiden tukena useiden eri mekanismien kautta.
Hermoston tasapainottaminen
Lempeä osteopaattinen hoito voi tukea autonomisen hermoston tasapainottumista ja kehon siirtymistä palautumista tukevaan tilaan. Kun kehon stressivaste lievittyy, myös ruoansulatuksen toiminta tehostuu. Erityisesti kuormittuneilla asiakkailla voidaan hyödyntää hyvin rauhallisia ja hermostoa tasapainottavia tekniikoita, joiden tavoitteena on tukea kehon omaa säätelykykyä ja palautumista.
Kudosten liikkuvuus ja jännitystilat
Kehon kudosten jännitykset voivat vaikuttaa mm. hengityksen ja kehon sisäisen paineenvaihtelun kokonaisuuteen. Osteopaattisessa hoidossa voidaan huomioida esimerkiksi rintakehän ja pallean, sekä rangan-, vatsan- ja lantion alueen kudosten liikkuvuutta, tavoitteena tukea kehon kokonaisvaltaista toimintaa ja lievittää oireita.
Hengitys ja palautuminen
Hengitys on tärkeä osa autonomisen hermoston säätelyä. Pallean vapaa liike liittyy sekä hengityksen toimintaan että vatsaontelon luonnolliseen liikkeeseen, sekä myös hermoston rauhoittumiseen ja tätä kautta palautumiseen. Vastaanotolla voidaan huomioida myös hengityksen ja kehon yleisen jännitystilan yhteyttä osana osteopaattista kokonaisarviota.
Osteopatia ja toiminnalliset vatsaoireet vastaanotollani
Vastaanotollani lähestyn toiminnallisia vatsaoireita aina kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti, ja pyrin ymmärtämään, millaiset eri tekijät voivat olla osana oireenkuvassa. Osteopatian ensikäynnillä tehdään kattava alkuhaastattelu, joka ohjaa osteopaattista tutkimista ja hoitoa.
Hyödynnän erityisesti lempeitä, hermostoa tasapainottavia osteopaattisia lähestymistapoja sekä tarvittaessa kudosten liikkuvuutta tukevia tekniikoita, sekä tarkastelen hengitystä ja nestekiertoa osana hoitoa. Hoito suunnitellaan aina sinun tilanteesi ja kehosi tarpeiden mukaan.
Osteopaattisella ensikäynnillä käytämme aikaa tilanteesi kartoittamiseen, jotta voimme yhdessä löytää sinulle sopivan lähestymistavan. Osteopatiassa hoitovasteet ovat yksilöllisiä. Yleensä suosittelen 2–3 käyntiä, jotta voimme nähdä, miten keho reagoi hoitoon¨. Akuutimmat vaivat voivat helpottaa jo muutamalla ensimmäisellä käynnillä, mutta jos oire on jatkunut pidempään, tarvitaan yleensä useampi käynti.
Jos kärsit toiminnallisista vatsaoireista, kuten turvotuksesta, vatsan jännityksestä, IBS-oireista tai toiminnallisesta ummetuksesta, olet lämpimästi tervetullut vastaanotolleni Annankadulle Helsingin Kamppiin! Ajanvaraukseen pääset täältä
Lämpöisin terveisin,
Mari Arola
Osteopaatti
Pääset tutustumaan aiemmin kirjoittamiini blogiteksteihin, esimerkiksi bruksismia, migreeniä ja päänsärkyjä ja unen haasteita käsitteleviin kirjoituksiini näistä linkeistä:
Hermosto ja stressi – osteopatia osana palautumista (Kirj. Mari Arola)
Osteopatia unen haasteiden tukena (Kirj. Mari Arola)
Voiko stressi näkyä leukojen kiristelynä? Bruksismi, hermosto ja osteopatia (Kirj. Mari Arola)
Päänsärky ja migreeni; kuinka osteopatia voi auttaa? (Kirj. Mari Arola)
Lisäksi löydät yleistä tietoa milloin kannattaa tulla osteopaatin vastaanotolle täältä:
Milloin kannattaa mennä osteopaatille? Kirj. Mari Arola
Kirjoittajasta
Olen Mari Arola, osteopaatti ja Rakkaudesta Osteopatiaan -yrityksen perustaja Helsingistä. Kirjoitan blogissa osteopatiasta, kehon ja hermoston yhteydestä sekä erilaisista kehon oireista ja hyvinvoinnista. Osteopatiassa minua kiinnostaa erityisesti lempeä, yksilöllinen ja kehoa kuunteleva lähestymistapa sekä kehon oman tasapainon ja palautumisen tukeminen.